Puhe kertoo rohkeudesta,
vapaudesta, nautinnoista
Sanojalle itselleenkin
vakuuttelee kaikenmoista
Hiljaa ollut oma sisus
kuitenkin on toista mieltä
Kylmä tyhjyys kertoo kuinka
totuus väistyi valheen tieltä
Auta eivät sanat jos on
eri tahto pinnan alla
Onnea ei saavuttaa voi
sisimpänsä tappamalla
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tämä runo syntyi liittymättä haasteeseen mitenkään. Heti sen valmistuttua kävin kuitenkin vilkaisemassa Runotorstaita otsikkoinspiraation toivossa ja löysin huomattavasti paremman otsikon kuin mitä olisin ikinä itse keksinyt. Kiitos siitä.
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
166. haaste: Ainoa mitä voin ajatella
Lähettänyt
DorianK
klo
1.38
4
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 28. kesäkuuta 2008
96. haaste: kuiske
Painuu suu niin vasten korvaa
kerran vielä vasten suuta
Yksi tahtoo yhä jatkaa
toinen tahtoo jotain muuta
Sanat niin kuin aallot lyövät
vasten mielen kaukorantaa
Hiljaisuuden herättyä
vielä niiden kaiku kantaa
Rakentaa kai vanhan jälkeen
pitää alkaa jotain uutta
Kuiske hiipuu kulkiessaan
jossain kohti kaukaisuutta
Lähettänyt
DorianK
klo
15.13
9
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 14. kesäkuuta 2008
94. haaste: sattuma
Kai sattuman oikusta sinut näin
siel' ihmisten joukossa yllättäin
Niin kumpikin meistä kai ihastui
ja hetken me kuljimme käsikkäin
Vaan sattuma iskikin uudestaan
ja kääntyi jo katseesi parempaan
Niin jatkossa oikuista kohtalon
saa nauttia kumpikin tahollaan
Lähettänyt
DorianK
klo
12.31
6
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 31. toukokuuta 2008
92. haaste: "Jo joutui armas aika..."
Niin juoksee armotta aika
kun liikaa odottaa
Ei kanna toiveiden taika
ja niin ei mitään saa
On hetken valhetta lohtu
kun murhe unhoon jää
Vaan sitten surujen kohtu
sen jälleen synnyttää
Voi toivo hetkisen kantaa
ja usko kannattaa
Vaan aika totuuden antaa:
vain tyhjää unelmaa
Lähettänyt
DorianK
klo
15.08
8
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 24. toukokuuta 2008
91. haaste: 2
Niin on heidän välillänsä
jotain kovin erikoista
Kumpikaan ei malta olla
hetkeäkään ilman toista
Kunnes kaikki silti muuttuu
ajan tuomin yllätyksin
Heille koittaa hetki jolloin
yhdessäkin ovat yksin
Lähettänyt
DorianK
klo
0.46
8
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
tiistai 13. toukokuuta 2008
89. haaste
Katsot kauas, toiseen aikaan
aikaan jossa ole emme
Houkuttele ei kai hetki
tämä jona riitelemme
Käännät selän, hiljaa huokaat
vaikenemme jo me kaksi
Tilanteen kai joka sana
muuttaisi vain pahemmaksi
Loppuu puhe, keskustelu
eikä koita aika uuden
Voimakkaammin puhuvat niin
pitkät hetket hiljaisuuden
Inspiraationa tällä kertaa kuva.
Lähettänyt
DorianK
klo
0.20
5
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 3. toukokuuta 2008
88. haaste: aatteen palo
Voi voimia antaa tuo kantava aate
ja rohkeutta lisää myös tuoda
Vaan jokainen sana on punainen vaate
jos tukeaan aio ei suoda
Ei vahvuutta pelkkää tuo aatekaan anna
vaan heikkouden myöskin sen myötä
Se konfliktin yli ei lapsiaan kanna
jos rauhakin tuottaa niin työtä
Lähettänyt
DorianK
klo
14.52
6
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 26. huhtikuuta 2008
87. haaste: kotimainen
Hän sanoo kodin olevan
ain' siellä missä sydän on
Vaan jos ei ole sydäntä,
niin onko silloin koditon?
On paikka johon jäädä voin,
ei ole totta seinät sen
Tuo kaunis unimaailma
voi olla kodin kaltainen
Lähettänyt
DorianK
klo
9.59
2
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 19. huhtikuuta 2008
86. haaste: rappion estetiikka
Ajat sitten lyöty kiinni ovi,
lahoava karmi myöten antaa
Lohkeileva maali alas tippuu,
julkisivu rumat sanat kantaa
Sumentuvat ruudut ikkunoiden,
harjakaton ryhti notkoon vaihtuu
Suolavesi uurtaa pintaan uomat,
kosketusten jäljet pois jo haihtuu
Lopulta vain olen raskas taakka,
uudemman jo saatte helpommalla
Sinnikkäinkin ajan myötä kuihtuu,
sydämeni sammuu ruosteen alla
Lähettänyt
DorianK
klo
11.29
2
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
torstai 13. maaliskuuta 2008
83. haaste: heijastuksia
Onnellinen saatan olla,
sellaisena pysyn, arvaan
kaikki kunhan kehuvat ja
silittävät myötäkarvaan
Itsetuntoa en kaipaa,
rohkeuttakaan perinteistä,
jos vain älykkään ja hyvän
itseni voin nähdä heistä
Lähettänyt
DorianK
klo
19.24
9
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
torstai 28. helmikuuta 2008
81. haaste: valinnan vaikeus
Vaikeaa on kunkin joskus
kantaa vastuu päätöksistään
Vapauttansa moni vaalii
luopua ei tahdo mistään
Valintoja kammoksuvat
tahtovat ne jättää muille
ihmisille rohkeemmille
selkärangoin siunatuille
Aina ei vain tahto auta
välttää ei voi vastuun kättä
Valinta on myöskin jättää
valintansa tekemättä
Lähettänyt
DorianK
klo
20.57
12
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
sunnuntai 24. helmikuuta 2008
80. haaste: jotain rajaa!
Piirrän viivan syvään veteen,
aivan neidon nenän eteen
Hakata en kiveen tahdo,
uskon sanoihinsa tässä
Rajat ovat paperilla,
kartoissa ja puhujilla
Teot eivät niitä palvo
oikeassa elämässä
Onton kaiun saavat sanat,
pelkkää ilmaa kannattavat
Pystyssä ei aidat pysy
perustassa pettävässä
Lähettänyt
DorianK
klo
11.14
6
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
perjantai 15. helmikuuta 2008
79. haaste
Nyt näitä taitoja opiskele
ja nousee arvosi ylemmäksi
Niin täyttyy tarkoitus naisen nöyrän
Voit tehdä miehesi ylpeäksi
Niin kuluu elosi aika hiljaa
kun opit vuosittain jotain uutta
Sen myötä muistathan kuinka vaimo
voi olla kaunista omaisuutta
(Inspiraationa kuva)
Lähettänyt
DorianK
klo
16.15
8
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 9. helmikuuta 2008
78. haaste: historia
Hetket nuo menneiden aikojen kuolee
ne harmaaseen pölyyn jo niin hautautuu
Liekit kun siltoja takana nuolee
niin peilistä katsoo joku aivan muu
Aika tuo kalkkia katkeraa juottaa
ei palkitse sitä joka unelmoi
Näyttää se keneen ei kannata luottaa
vaan toisaalta siten myös opettaa voi
Lähettänyt
DorianK
klo
11.13
6
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
perjantai 1. helmikuuta 2008
77. haaste: voima
Iskee hyökyaalto se päälle, kun kohtelee läheinen väärin
Ovat lyhyet jäljet valheen, ei lopu tuo petoksen vaino
Voima pettymyksen niin kasvaa, vaan helpotus missään ei määrin
Kuinka jaksaa voi kantaa moista, jos liikaa on omakin paino?
Aavan tuolla puolenkin kuohuu, ja lähestyy aallot jo rantaa
Onhan taakka hällekin raskas, kun tekonsa aika on myöntää
Ovat myllynkivet kuin ilmaa, kun vastuuta pitäisi kantaa
Niinpä tyystin väistääkin kuormat, ja painon tuon toiselle työntää
Lähettänyt
DorianK
klo
20.52
6
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
perjantai 25. tammikuuta 2008
76. haaste: humoristinen
Hän loukkauksiaan muille laukoo
hauska uskoo olevansa
Jos erehdyt sä kuuntelemaan
laukeaa jo vitsiansa
Kun mukana ei naura kukaan
tajua ei syytä miksi
Ja typeriä juttujansa
yhä kutsuu huumoriksi
Käy rintoihin myös kiinni naisten
takapuoleen assistentin
Hän pilaksi kai sitä kutsuu
maksuksi myös jättää sentin
Kai suututti hän yhden liikaa
rauhassa saa yksin nauraa
Nyt huvittaa voi muita kenties
pellossa kun kasvaa kauraa
Lähettänyt
DorianK
klo
14.36
9
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
perjantai 18. tammikuuta 2008
75. haaste: kipupiste
Kaada kiehuvaa öljyä niskaani,
kunnes luitteni valkoinen hohtaa
Iske varstalla voimalla kylkiini,
kunnes löydä et ehjää sä kohtaa
Anna rautojen upota nilkkaani,
kunnes jalkani pettävät alta
Kisko hampaani pihdeillä juurineen,
kunnes kiskoa enää et malta
Kaiva itkevät silmäni kuopistaan,
kunnes näy veren alta ei nenää
Kunhan sano et nyt mitä pelkään niin:
ettet rakasta minua enää
Lähettänyt
DorianK
klo
11.38
10
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 12. tammikuuta 2008
74. haaste
Kaukana on aika jolloin asui täällä heitä
jotka voinee näyttää enää ruudut kaitafilmin
Ovat rakkaan kotikylän multaan ehtineitä
Yksi kuitenkin on kaikki nähnyt omin silmin
Heidät pihaan tähän liittää vielä monet muistot
Monet pienet jalkaparit täällä joskus juoksi
Autioiksi jääneet ovat nyt jo leikkipuistot
Viimeinen on heistä jäänyt tänne muiden vuoksi
(Haasteena oli kuva)
Lähettänyt
DorianK
klo
11.19
4
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
tiistai 1. tammikuuta 2008
73. haaste: Uudenvuodenpäivä
Monen vieraan,
monen tutun,
iloiseksi otaksutun
kuplivaa näin yöllä juovan
Jotain vanhaa,
jotain uutta,
kaiken tutun jatkuvuutta
odottaa voi jatkon tuovan
Pyytää tahdon,
pyytää voisin,
onnettaren joskus soisin
katseensa mun puoleen luovan
Toivon kenties,
toivon varmaan
maailmamme synkän harmaan
kauneutta jo mulle suovan
Joku itkee,
joku suuttuu,
tuskin tästä mikään muuttuu
alla murheen mustan huovan
Lähettänyt
DorianK
klo
10.30
10
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
perjantai 14. joulukuuta 2007
72. haaste: kiire
Arjen sodan tantereella
ruumiit kulkee hengittäen
Runnoo joka askeleella
eteen jäävän laiskan väen
Kaunis pelti liikenteessä
vaihtaa muodon romurautaan
Aivan toisten vanaveessä
lienee joillain kiire hautaan
Miettiä ei ehdi alkaa
jatkuu aina kiivas taisto
Täytyy rientää juoksujalkaa
vaientaa taas suojavaisto
Pysäyttäkää viisarinne
menkää, kellot, toisten luokse
Pyydän: viekää minut sinne
miss' ei aika enää juokse
Lähettänyt
DorianK
klo
16.34
8
kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
