lauantai 14. kesäkuuta 2008

94. haaste: sattuma

Kai sattuman oikusta sinut näin
siel' ihmisten joukossa yllättäin
Niin kumpikin meistä kai ihastui
ja hetken me kuljimme käsikkäin

Vaan sattuma iskikin uudestaan
ja kääntyi jo katseesi parempaan
Niin jatkossa oikuista kohtalon
saa nauttia kumpikin tahollaan

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tätähän sattuu yhtenään - joillekin. Tai kaikille, mutta kaikilla se ei johda mihinkään.

DorianK kirjoitti...

Kyllähän sitä kaikkea sattuu ja tapahtuu — joihinkin ja joillekin.

Anonyymi kirjoitti...

sattuma kuin salama..? se on sitä joskus.

ruoho

DorianK kirjoitti...

Joskus sattuma tosiaan iskee aivan kirkkaalta taivaalta. Sopii vain toivoa, että sen osuessa kohdalle taivas kuitenkin kirkastuu entisestään eikä ainakaan synkkene.

Anonyymi kirjoitti...

Haa...tuonsuuntaista miekin meinasin tähän aiheeseen mutta kohtalon osuus toisennäköinen. Itseasiassa odotin törmääväni useampaakin tämänlaisiin mut tämä on kyl vasta eka...mut hyvä sellainen :)

DorianK kirjoitti...

Jos tuossa blues-kaavaa haluaa kuulla, niin sattuman osuus ei voi olla muunlainen. Tai ehkä voi, mutta samaa sävyä.

Huomasin, ettet kirjoittamisessasi jäänyt sinäkään meinaamisen asteelle. Hyvä niin.