Hän sanoo kodin olevan
ain' siellä missä sydän on
Vaan jos ei ole sydäntä,
niin onko silloin koditon?
On paikka johon jäädä voin,
ei ole totta seinät sen
Tuo kaunis unimaailma
voi olla kodin kaltainen
lauantai 26. huhtikuuta 2008
87. haaste: kotimainen
Lähettänyt DorianK klo 9.59 2 kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
lauantai 19. huhtikuuta 2008
86. haaste: rappion estetiikka
Ajat sitten lyöty kiinni ovi,
lahoava karmi myöten antaa
Lohkeileva maali alas tippuu,
julkisivu rumat sanat kantaa
Sumentuvat ruudut ikkunoiden,
harjakaton ryhti notkoon vaihtuu
Suolavesi uurtaa pintaan uomat,
kosketusten jäljet pois jo haihtuu
Lopulta vain olen raskas taakka,
uudemman jo saatte helpommalla
Sinnikkäinkin ajan myötä kuihtuu,
sydämeni sammuu ruosteen alla
Lähettänyt DorianK klo 11.29 2 kommenttia
Tunnisteet: runotorstai
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)