Onnellinen saatan olla,
sellaisena pysyn, arvaan
kaikki kunhan kehuvat ja
silittävät myötäkarvaan
Itsetuntoa en kaipaa,
rohkeuttakaan perinteistä,
jos vain älykkään ja hyvän
itseni voin nähdä heistä
torstai 13. maaliskuuta 2008
83. haaste: heijastuksia
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Sie kissa et oo ainakaan
se häntääns nostais aina vaan
...niin ja itte :)
En kissa liene tosiaan
kun häntä roikkuu aloillaan
Minä ripustelen häntääni lähinnä punnuksia, että muut sitten intoutuisivat nostelemaan sitä entistä enemmän.
Tääsäpä itseironinen runo. Erinomainen oivallus tuo toisista näkyvä ja itseen heijastuva älykkyys ja hyvä.
Kiitos. Joskus 10-15 vuotta sitten mietin, että ihminen tuntuu olevan pitkälti sama asia kuin muiden tietoisuus hänestä; ihminen siis on älykäs ja hyvä vain, jos muut ajattelevat hänen sellainen olevan.
Nykyään uskon kyllä vakaammin, että ihminen voi määritellä itsensä eikä siihen tarvita muita. Siitä huolimatta teinien keskuudessa suosituin toiveammatti on joidenkin kyselyiden mukaan jonkinlainen julkkis. Ilmeisesti ihmisten olemassaolo (ainakin itsetunnon muodossa) siis kuitenkin riippuu siitä, että muut tiedostavat heidän olevan olemassa.
(Nyt on mainittava, että tätä kirjoittaessani kuuntelen — täysin sattumalta — juuri kappaletta, jossa lauletaan: "I don't exist when you don't see me.")
Wau, hyvin runoiltu monia seuraavasta kuvajaisesta, toisten silmissä jos on hyvä jää oma itse tielleen.
Kiitos. Sinne muiden kehujen joukkoon se oma itse saattaa hyvinkin hukkua, vaikka kehuja ei edes tulisi paljon. Saati sitten, jos tulee.
Tässä kommentteihin vastatessa mietin, miksi esimerkiksi itse olen sallinut kommentoinnin blogeissani. Vaikka vastaanotan mielelläni silittelyjä niin myötä- kuin vastakarvaan (tosin erityisesti toki myötä-), kommenttien täydellinen puute tekisi kirjoittamisesta varmaan tylsää. Sikäli siitä heijastuspinnasta koen kyllä olevani aika riippuvainenkin.
No, blogien kirjoittaminen nyt on jo ihan peruslähtökohdiltaan julkista, joten sikäli tuollaisen heijastuspinnan toivominen lienee ihan perusteltua.
On sulla hyvä heijastuspinta ja sana hallussa!
Kiitän. Heijastuspintani on joiltain osin erinomainen, mutta joskus sitä pitäisi ehkä keskittyä katselemaan itseään muutenkin kuin muiden ihmisten muodostamasta peilistä.
Lähetä kommentti