Kesäkuun viimeinen

Läpi yön hän istuu, lattialla hiljaa odottaa
vaikka pahaa pelkää silti yhä toivoo parempaa
Vielä sinnikkäästi uskoo onnellisiin loppuihin
vaikka tietää ettei toinen koskaan palaa takaisin

Hän ei varma ole kumpi sattuisikaan pahemmin
toisen karkaaminen pois vai suruviesti poliisin
Ei kai minkään syyn voi ajatella silloin auttavan
kun niin kaikki loppuu lailla äkillisen kuoleman

Joskus koittaa vielä päivä jolloin hänkin ymmärtää
vaikka haihtuu kaikki ympäriltä, jotain silti jää