perjantai 15. helmikuuta 2008

79. haaste

Nyt näitä taitoja opiskele
ja nousee arvosi ylemmäksi
Niin täyttyy tarkoitus naisen nöyrän
Voit tehdä miehesi ylpeäksi

Niin kuluu elosi aika hiljaa
kun opit vuosittain jotain uutta
Sen myötä muistathan kuinka vaimo
voi olla kaunista omaisuutta

(Inspiraationa kuva)

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka vain sukkia ja minuuttivalssi.

DorianK kirjoitti...

Tuo lienee jo aika minimalistinen lähestymistapa.

isopeikko kirjoitti...

Kuulenko kyynisyyden puhuvan äänelläsi? Vaan noin se oli ja on kuin sanoit.

DorianK kirjoitti...

Minäkö kyyninen? En suinkaan.

Mutta kuvasta tuli heti mieleen jotenkin janeaustenilainen naisten maailma. Tai siis lähinnä kai se osa, jota Austenkin kirjoissaan kyseenalaisti ja johon hänen sankarittarensa eivät yleensä vikisemättä taipuneet (jos taipuivat lainkaan).

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Kyllä nuo tunnot hyvinkin esiin nousee.

DorianK kirjoitti...

Hyvä, jos jotain tuntoja on havaittavissa. Lienee siis tuntoaisti kunnossa.

Anonyymi kirjoitti...

Loppusäkeet kokoavat hyvin runon tunnot, jotka sopivat kuvaan. Tosin tuohonkin aikaan naisen täytyi varmaan osata muutakin kuin olla miehen kaunis koru, hoitaa taloutta, johtaa palvelijoita ym. jos oli rikkaan tai varakkaan miehen miehen vaimo.

DorianK kirjoitti...

Tulihan tuossa vedettyä reilusti kurveja suoriksi (paitsi ehkä niiden vaimojen).

Toki naisilla oli myös vastuuta joistakin asioista. Jos ei muusta, niin ainakin aikanaan siitä, että saivat omat tyttärensä hyviin naimisiin.

Ja vaikka naiset olisivat joillekin näyttelyesineitä olleetkin, heidän harjoitettujen taitojensa lisäksi ainakin lukeminen oli ymmärtääkseni ihan kovassa huudossa ylhäisönaisten keskuudessa. Naisten sivistystasoa ei siis liene syytä aliarvioida, vaikka heille ei olisi kovin usein tarjottu tilaisuutta sitä näyttääkään.

Täytyy kyllä sanoa, että näiltä(kin) osin historiantuntemukseni on sen verran puutteellinen, että näkemykseni perustuvat puhtaasti stetsonista vedettyihin mielikuviini ja saattavat siis poiketa todellisuudesta jonkin verran — eli täysin.