perjantai 30. marraskuuta 2007

70. haaste: tenkkapoo

Yksi toisen ihanuutta
palvoo lailla laulurastaan
Rakkautensa jatkuvuutta
varjelee kuin lempilastaan
Tahtoo välttää katkeruutta
kunnes nousee seinä vastaan
Kokee oppitunnin siitä
ettei aina tahto riitä

(Muokattu: vaihdettu sanojen "seinä" ja "nousee" järjestystä, kun alkuperäinen särähti korvaan.)

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Inhimillistä, että tällaista kokee. Ja jos pettyy itseensä, pettyy todella pahasti. Siis vaikkapa riittävyyteensä.

DorianK kirjoitti...

Lienee normaalia, että seinän noustessa vastaan itse kukin kokee olevansa riittämätön. Silloin kannattanee vain muistaa, että kaikista seinistä ei lopulta tarvitse (tai edes kannata) päästä yli.

Anonyymi kirjoitti...

Viisas hakee oven.

DorianK kirjoitti...

Totta. Joskus se tosin kannattaa etsiä jostain muualta kuin seinän suunnasta.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta einoleinomainen sointi. On tosi haasteellista lähteä riimittämään yhdyssanoilla. Onnittelen lopputulosta. Saattaa joskus koitella kärsivällisyyttä.

DorianK kirjoitti...

Kiitokset, anonyymi. Yhdyssanojen riimittely on ehkä joskus hankalaa, mutta toisaalta se lisää valinnanvaraa, kun ei-yhdyssanat alkavat loppua. Ne myös kuulostavat helpommin hyviltä kuin kovin lyhyistä sanoista muodostuvat riimit. (Minusta parhaalta kuulostaa itse asiassa se, jos pitkän sanan - yhdyssanan tai muun - loppu rimmaa kokonaisen lyhyen sanan kanssa.)