Yksi toisen ihanuutta
palvoo lailla laulurastaan
Rakkautensa jatkuvuutta
varjelee kuin lempilastaan
Tahtoo välttää katkeruutta
kunnes nousee seinä vastaan
Kokee oppitunnin siitä
ettei aina tahto riitä
(Muokattu: vaihdettu sanojen "seinä" ja "nousee" järjestystä, kun alkuperäinen särähti korvaan.)
perjantai 30. marraskuuta 2007
70. haaste: tenkkapoo
Lähettänyt DorianK klo 9.52
Tunnisteet: runotorstai
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Inhimillistä, että tällaista kokee. Ja jos pettyy itseensä, pettyy todella pahasti. Siis vaikkapa riittävyyteensä.
Lienee normaalia, että seinän noustessa vastaan itse kukin kokee olevansa riittämätön. Silloin kannattanee vain muistaa, että kaikista seinistä ei lopulta tarvitse (tai edes kannata) päästä yli.
Viisas hakee oven.
Totta. Joskus se tosin kannattaa etsiä jostain muualta kuin seinän suunnasta.
Minusta einoleinomainen sointi. On tosi haasteellista lähteä riimittämään yhdyssanoilla. Onnittelen lopputulosta. Saattaa joskus koitella kärsivällisyyttä.
Kiitokset, anonyymi. Yhdyssanojen riimittely on ehkä joskus hankalaa, mutta toisaalta se lisää valinnanvaraa, kun ei-yhdyssanat alkavat loppua. Ne myös kuulostavat helpommin hyviltä kuin kovin lyhyistä sanoista muodostuvat riimit. (Minusta parhaalta kuulostaa itse asiassa se, jos pitkän sanan - yhdyssanan tai muun - loppu rimmaa kokonaisen lyhyen sanan kanssa.)
Lähetä kommentti