Ei oota sänky pehmeä
ei pehmeämpi syli
Kai onnea kun jaettiin
taas hypättiin mun yli
Ei tullut neito unien
ei prinsessakaan sadun
Kun mietin tekojani nyt
niin yhtä seikkaa kadun
En saanut oisi toivoa
en unelmoida lainkaan
Mä mahdotonta odotin
ja mitä siitä sainkaan?
maanantai 8. lokakuuta 2007
Itkuvirsi
Lähettänyt DorianK klo 14.04
Tunnisteet: ei-runotorstai
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Voi ei. Tässä olet kuitenkin onnistunut hyvin. Rytmi on oikein hyvä!
En usko, että moniakaan odottaa pehmeä syli. Mutta kuivaa kyyneleet. Ehkä prinsessa vielä saapuu. Kannattaa kuitenkin jalkautua sängystä (kovasta tai pehmeästä), muuten mahdollisuudet kohtaamiselle ovat vähäiset.
Kiitos! Vaikka sisällön raapustin kieli tukevasti keskellä poskea, rytmityksen otin (tämän blogin puitteissa ensimmäistä kertaa) kuolemanvakavasti.
Ajattelin aluksi antaa tuolle nimeksi "Koomista patetiaa", mutta se olisi ehkä alleviivannut lähtökohtaa liikaakin...
Sängystä toki jalkaudun prinsessaani etsimään, kun eivät mokomat tunnu löytävän muuten perille. Minusta sellaista ei kuitenkaan enää pitäisi joutua tekemään näinä GPS-navigaattoreiden aikoina. Mutta ehkä karttojen tekijät vain ovat unohtaneet merkitä minut tärkeäksi kohteeksi.
Sitä paitsi pehmeistä syleistä (ja mieluiten myös unien neidoista ja satujen prinsessoista) pitäisi tehdä lailla turvattu ihmisoikeus jokaiselle. Maailma on ikävä paikka.
Lähetä kommentti