96. haaste: kuiske

Painuu suu niin vasten korvaa
kerran vielä vasten suuta
Yksi tahtoo yhä jatkaa
toinen tahtoo jotain muuta

Sanat niin kuin aallot lyövät
vasten mielen kaukorantaa
Hiljaisuuden herättyä
vielä niiden kaiku kantaa

Rakentaa kai vanhan jälkeen
pitää alkaa jotain uutta
Kuiske hiipuu kulkiessaan
jossain kohti kaukaisuutta

94. haaste: sattuma

Kai sattuman oikusta sinut näin
siel' ihmisten joukossa yllättäin
Niin kumpikin meistä kai ihastui
ja hetken me kuljimme käsikkäin

Vaan sattuma iskikin uudestaan
ja kääntyi jo katseesi parempaan
Niin jatkossa oikuista kohtalon
saa nauttia kumpikin tahollaan

92. haaste: "Jo joutui armas aika..."

Niin juoksee armotta aika
kun liikaa odottaa
Ei kanna toiveiden taika
ja niin ei mitään saa

On hetken valhetta lohtu
kun murhe unhoon jää
Vaan sitten surujen kohtu
sen jälleen synnyttää

Voi toivo hetkisen kantaa
ja usko kannattaa
Vaan aika totuuden antaa:
vain tyhjää unelmaa

91. haaste: 2

Niin on heidän välillänsä
jotain kovin erikoista
Kumpikaan ei malta olla
hetkeäkään ilman toista

Kunnes kaikki silti muuttuu
ajan tuomin yllätyksin
Heille koittaa hetki jolloin
yhdessäkin ovat yksin

89. haaste

Katsot kauas, toiseen aikaan
aikaan jossa ole emme
Houkuttele ei kai hetki
tämä jona riitelemme

Käännät selän, hiljaa huokaat
vaikenemme jo me kaksi
Tilanteen kai joka sana
muuttaisi vain pahemmaksi

Loppuu puhe, keskustelu
eikä koita aika uuden
Voimakkaammin puhuvat niin
pitkät hetket hiljaisuuden

Inspiraationa tällä kertaa kuva.

88. haaste: aatteen palo

Voi voimia antaa tuo kantava aate
ja rohkeutta lisää myös tuoda
Vaan jokainen sana on punainen vaate
jos tukeaan aio ei suoda

Ei vahvuutta pelkkää tuo aatekaan anna
vaan heikkouden myöskin sen myötä
Se konfliktin yli ei lapsiaan kanna
jos rauhakin tuottaa niin työtä

87. haaste: kotimainen

Hän sanoo kodin olevan
ain' siellä missä sydän on
Vaan jos ei ole sydäntä,
niin onko silloin koditon?

On paikka johon jäädä voin,
ei ole totta seinät sen
Tuo kaunis unimaailma
voi olla kodin kaltainen

86. haaste: rappion estetiikka

Ajat sitten lyöty kiinni ovi,
lahoava karmi myöten antaa
Lohkeileva maali alas tippuu,
julkisivu rumat sanat kantaa

Sumentuvat ruudut ikkunoiden,
harjakaton ryhti notkoon vaihtuu
Suolavesi uurtaa pintaan uomat,
kosketusten jäljet pois jo haihtuu

Lopulta vain olen raskas taakka,
uudemman jo saatte helpommalla
Sinnikkäinkin ajan myötä kuihtuu,
sydämeni sammuu ruosteen alla

Kesäkuun viimeinen

Läpi yön hän istuu, lattialla hiljaa odottaa
vaikka pahaa pelkää silti yhä toivoo parempaa
Vielä sinnikkäästi uskoo onnellisiin loppuihin
vaikka tietää ettei toinen koskaan palaa takaisin

Hän ei varma ole kumpi sattuisikaan pahemmin
toisen karkaaminen pois vai suruviesti poliisin
Ei kai minkään syyn voi ajatella silloin auttavan
kun niin kaikki loppuu lailla äkillisen kuoleman

Joskus koittaa vielä päivä jolloin hänkin ymmärtää
vaikka haihtuu kaikki ympäriltä, jotain silti jää

83. haaste: heijastuksia

Onnellinen saatan olla,
sellaisena pysyn, arvaan
kaikki kunhan kehuvat ja
silittävät myötäkarvaan

Itsetuntoa en kaipaa,
rohkeuttakaan perinteistä,
jos vain älykkään ja hyvän
itseni voin nähdä heistä

82. haaste

Tärkeintä ei ole löytää,
tärkeää on etsiä
Jos vain tietää mitä hakee,
odottaa se edessä

Turhaa lienee tahtomaansa
omistaa tai vangita
Onni talteen purkitettu
tuhkaksi voi muuttua

Kerätessä liian paljon
lopulta ei mitään saa
Siksi onkin osattava
luopua, ei luovuttaa

Inspiraationa tällä kertaa teksti.

81. haaste: valinnan vaikeus

Vaikeaa on kunkin joskus
kantaa vastuu päätöksistään
Vapauttansa moni vaalii
luopua ei tahdo mistään

Valintoja kammoksuvat
tahtovat ne jättää muille
ihmisille rohkeemmille
selkärangoin siunatuille

Aina ei vain tahto auta
välttää ei voi vastuun kättä
Valinta on myöskin jättää
valintansa tekemättä

80. haaste: jotain rajaa!

Piirrän viivan syvään veteen,
aivan neidon nenän eteen
Hakata en kiveen tahdo,
uskon sanoihinsa tässä

Rajat ovat paperilla,
kartoissa ja puhujilla
Teot eivät niitä palvo
oikeassa elämässä

Onton kaiun saavat sanat,
pelkkää ilmaa kannattavat
Pystyssä ei aidat pysy
perustassa pettävässä

79. haaste

Nyt näitä taitoja opiskele
ja nousee arvosi ylemmäksi
Niin täyttyy tarkoitus naisen nöyrän
Voit tehdä miehesi ylpeäksi

Niin kuluu elosi aika hiljaa
kun opit vuosittain jotain uutta
Sen myötä muistathan kuinka vaimo
voi olla kaunista omaisuutta

(Inspiraationa kuva)

78. haaste: historia

Hetket nuo menneiden aikojen kuolee
ne harmaaseen pölyyn jo niin hautautuu
Liekit kun siltoja takana nuolee
niin peilistä katsoo joku aivan muu

Aika tuo kalkkia katkeraa juottaa
ei palkitse sitä joka unelmoi
Näyttää se keneen ei kannata luottaa
vaan toisaalta siten myös opettaa voi

77. haaste: voima

Iskee hyökyaalto se päälle, kun kohtelee läheinen väärin
Ovat lyhyet jäljet valheen, ei lopu tuo petoksen vaino
Voima pettymyksen niin kasvaa, vaan helpotus missään ei määrin
Kuinka jaksaa voi kantaa moista, jos liikaa on omakin paino?

Aavan tuolla puolenkin kuohuu, ja lähestyy aallot jo rantaa
Onhan taakka hällekin raskas, kun tekonsa aika on myöntää
Ovat myllynkivet kuin ilmaa, kun vastuuta pitäisi kantaa
Niinpä tyystin väistääkin kuormat, ja painon tuon toiselle työntää

76. haaste: humoristinen

Hän loukkauksiaan muille laukoo
hauska uskoo olevansa
Jos erehdyt sä kuuntelemaan
laukeaa jo vitsiansa

Kun mukana ei naura kukaan
tajua ei syytä miksi
Ja typeriä juttujansa
yhä kutsuu huumoriksi

Käy rintoihin myös kiinni naisten
takapuoleen assistentin
Hän pilaksi kai sitä kutsuu
maksuksi myös jättää sentin

Kai suututti hän yhden liikaa
rauhassa saa yksin nauraa
Nyt huvittaa voi muita kenties
pellossa kun kasvaa kauraa

Naiselle punaisessa takissa

Hänen silmänsä loistavat oitis
ohi ihmisten katseensa naulaa
Katson kaunista kutrien kultaa
tuota suudelmaa kutsuvaa kaulaa

Hetken silmänsä muualla viihtyy
mutta takaisin jälleen jo palaa
Voisi sanoiksi muuttua tunne
kun ei kumpikaan katsettaan salaa

Mietin miksi en uskalla mennä
miksei sanoihin rohkeus nyt yllä
Ehken pelkääkään kieltoa kuulla
hänen pelkäänkin sanovan "Kyllä"

75. haaste: kipupiste

Kaada kiehuvaa öljyä niskaani,
kunnes luitteni valkoinen hohtaa
Iske varstalla voimalla kylkiini,
kunnes löydä et ehjää sä kohtaa

Anna rautojen upota nilkkaani,
kunnes jalkani pettävät alta
Kisko hampaani pihdeillä juurineen,
kunnes kiskoa enää et malta

Kaiva itkevät silmäni kuopistaan,
kunnes näy veren alta ei nenää
Kunhan sano et nyt mitä pelkään niin:
ettet rakasta minua enää

74. haaste

Kaukana on aika jolloin asui täällä heitä
jotka voinee näyttää enää ruudut kaitafilmin
Ovat rakkaan kotikylän multaan ehtineitä
Yksi kuitenkin on kaikki nähnyt omin silmin

Heidät pihaan tähän liittää vielä monet muistot
Monet pienet jalkaparit täällä joskus juoksi
Autioiksi jääneet ovat nyt jo leikkipuistot
Viimeinen on heistä jäänyt tänne muiden vuoksi

(Haasteena oli kuva)

73. haaste: Uudenvuodenpäivä

Monen vieraan,
monen tutun,
iloiseksi otaksutun
kuplivaa näin yöllä juovan

Jotain vanhaa,
jotain uutta,
kaiken tutun jatkuvuutta
odottaa voi jatkon tuovan

Pyytää tahdon,
pyytää voisin,
onnettaren joskus soisin
katseensa mun puoleen luovan

Toivon kenties,
toivon varmaan
maailmamme synkän harmaan
kauneutta jo mulle suovan

Joku itkee,
joku suuttuu,
tuskin tästä mikään muuttuu
alla murheen mustan huovan